Rohkeasti julki-imettämään!

Mahtavaa, että imetyksen luonnollisuudesta puhuvat nyt miehet sekä naiset! Keskustelua tarvitaan rikkomaan jäätä.

Naisen rintoja esitellään joka paikassa televisiossa, lehdissä, mainoksissa, ja niitä tulee vastaan niin kadulla, rannalla kuin baarissakin. Huomio nostetaan liian usein seksillä mainostamiseen. Tämä kertoo pinnallisuudesta.

fbnursing

Kuvalähde: Facebook – Breastfeeding – organization, 2017

 

Unohdetaan kokonaan toinen puoli: mitä varten rinnat ovat? Rinnathan ovat kaikessa luonnollisuudessaan ravintoa vauvalle. SEN LISÄKSI, että rintamaito on ravitsevaa ja parantaa vastustuskykyä, imetys tuo lapselle myös turvaa ja lohtua. Nykypäivänä suositellaan, että vauva saisi olla rinnalla mahdollisimman paljon (iho ihoa vasten, äidin tutut sydämenlyönnit lähellä) ja rinnalla hengailu lisää myös maidontuotantoa. Vauva osaa tilata maitoa tarpeisiinsa, eli mitä enemmän vauva on rinnalla, sen varmemmin maitoa tulee riittävästi.

Rinnalla olo luo myös turvaa, sekä lohtua, kun ei vielä ymmärretä ympäröivää maailmaa. Imetys vahvistaa myös äidin ja vauvan vuorovaikutusta ja symbioosia. Maailman luonnollisin tapa, kuulee monen suusta sanottavan. Minkälainen kuva sinulle syntyy Afrikassa imettävästä äidistä? Entä Suomessa imettävästä äidistä? Imetyskulttuuri ohjaa maailmankuvaamme ja käsityksiämme imetyksestä. Toivottavasti Suomessa imettävä äiti ei ole se, joka piiloutuu kotiinsa rintaruokkimaan lastaan – tai piiloutuu huivin alle imettäessään julkisesti – pois paheksuvien katseiden alta.

Imetyksestä on helppo puhua, kun on kokemusta. Itse 1v 11kk esikoista imettäneenä kävin läpi alun epävarmuuden (riittääkö maito, sattuuko imetys aina näin paljon, missä saa imettää ja kuinka paljon on hyvä imettää). Valitettavasti synnytyssairaalan eväät imetystaipaleen alulle eivät välttämättä ole ihan ajan tasalla eikä neuvolassakaan aina osata imetysohjausta. Toki tässäkin parannusta on havaittu, ja kehitys jatkunee vielä seuraavat vuodet, kun imetystietoisuus lisääntyy.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee imetystä 2-vuotiaaksi saakka. Monet äidit puhuvat jo sen puolesta, että lapsi saisi itse vierottautua rintamaidosta (vanhempi voi kevyesti ohjata tähän suuntaan kun sen aika on). Tärkeintä on, että lapsi ja vanhempi yhteisymmärryksessä päättävät mikä on hyvä aika imetykseen. Kun tutustuu omaan lapseen, tietää parhaiten vastauksen. Rintamaitoa ei menetä tehoaan kun lapsi täyttää 1 vuotta, vaan äidin ja vauvan tarpeiden mukaan voi hyvin jatkaa ravitsevaa ja kiintymyssidettä vahvistavaa rintaruokintaa pidempääkin.

Mistä kohussa oli siis oikeastaan kyse? Stylisti istuu businessluokassa lentokoneessa ja paheksuu ilman huivia (suojaa) imettävää äitiä – ottaa kännykkäkameralla ”salakuvan” ja jakaa sosiaalisessa mediassa sen. Vanhemmat reagoivat voimakkaasti puolustamaan julkisen imetyksen oikeutta ”maailman luonnollisin asia!”

Ehkä tämä kertoo enemmän maailmamme pinnallisuudesta, kyseisen kuvaajan epävarmuudesta tuntematonta aihetta kohtaan sekä aikuisen ihmisen mediataitoja sosiaalisessa mediassa. Mediakasvatusta olisi syytä lisätä. Vaikka tarkoitus oli huono ja kömpelö, toi se esille paljon hyvääkin, nimittäin muistutuksen siitä, mitä imetys luonnollisuudessaan oikein on. Eli on aivan OK imettää julkisesti eikä tarvitse piilotutua huivin alle.

fbbreastfeed

Kuvalähde, Facebook, Breastfeeding – organization, 2017

Kysymys kuuluukiin, eikö meidän tehtävämme ole ohjata ja valistaa myös imetyksen ulkopuolella olevia, miten asian laita on? Rintaruokinta lennolla todennäköisesti sekä ravitsee että rauhoittaa lasta lennolla (sekä voi helpottaa painetta korvissa, joka voi aiheuttaa kipua korviin). Vauva on todennäköisesti rauhallinen äidin rinnalla, ja äiti on tyytyväinen, kun lento sujuu hyvin. Hieno ylipäätänsä on myös se, että äiti on onnistunut imettämään ja rohkenee matkustamaankin pienen vauvan kanssa! Itselläni on imetyksestä ja lentämisestä pelkästään hyviä kokemuksia.

Se käyttääkö huivia julki-imettäessä, on jokaisen oma asia. Lapsen eri tempperamentteihin tutustuneena, ehkä tämä kyseinen lapsi ei voi sietää huivia? Tai kokeileppa itse juoda maitolasi kotona huivi päässä, ja kerro sitten kokemuksesi. Imetyksessä äidin katse kohtaa vauvan katseen, ja vauva oppii vuorovaikutustaitoja, oman itsensä hyväksymistä sekä opettelee maailmaa ”äidin kautta”. Äidin eleet ja ilmeet kertovat lapselle paljon hänestä itsestään. Hyväksyvä katse vahvistaa lapsen omanarvontuntoa, ”minä olen olemassa” ja ”minä olet tärkeä”.

Itse imetystaipaleellani käytin usein ponchoa tai huivia vauvan suojana ja etsin rauhallisemman paikan julkiselle imetyshetkelle. Lähinnä siksi, että rauhoitin meidän kahden hetken, mutta ehkä myös siksi, että halusin rauhoittaa ”meidän hetken” myös ihmishälinässä. Kukaan ei paheksunut imetystäni.

julkiimetys

Alkujännityksen jälkeen – se tuntuu omallakin kohdalla niin luonnolliselta, ettei siinä tule ajatelleeksi kuin, että vauva saa hetkensä rinnalla juuri sinä kyseisenä hetkenä. Ruokaa on saatava heti, eikä myöhemmin (tai siitä seuraa ikävä huuto!) Tulee siis myös hetkiä, jolloin huivi oli ehkä puklussa tai tilanne niin ”kriittinen” että maitoa oli saatava nopeasti, eikä imetys katso aikaa ja paikkaa. Olen imettännyt puiston penkillä, lentokoneessa (loistava kokemus, lennot sujuivat hyvin!!) rannalla, juhlissa, häissä, autokaupassa, ostoskeskuksessa, mannerheimintiellä, auton parkkipaikalla…

MUTTA tiesinkö minä ENNEN IMETYSKOKEMUSTANI mitä IMETYS ON? Minullakin oli ennakkoluuloja ja uskomuksia imetyksestä. Yllätys oli, kuinka hankalaa maidon oli nousta sairaalassa rintoihin (usein maito nousee rintoihin vasta kotiutuneena, rentoutuneessa tilassa, iho ihoa vasten vauvan kanssa…) En ikimaailmassa olisi uskonut imettäneeni 1 vuotta saatika lähes WHO.n suosituksen mukaan 2-vuotiaaksi saakka. Sehän sattui aluksi ihan kauheasti, ja nänneistä tuli verta.

”Taaperoimetyskin” oli aivan vierasta minulle, kunnes tutkin ja tutustuin asiaan. Lapset kehittyvät eri tahtiin ja ovat syntymästä saakka erilaisia tempperamentiltaan, joten imetystaipale on sellainen, mikä äidille ja lapselle parhaaksi sopii. IMETYKSEEN liittyi ITSELLÄNIKIN paljon ennakkoajatuksia-ja odotuksia. Onneksi nyt tiedän, ja olen oppinut. Imetin esikoista lähes 2-vuotiaaksi saakka, kuten Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee.

Mitä YMPÄRÖIVÄÄN MAAILMAAN tulee, aina löytyy ihmettelijöitä vanhempien ympärille, joko lähipiiristä tai ulkopuolelta. Ensin kysytään, imetäkö (jos, niin kehutaan aluksi!) ja sitten kysellään joko olet lopettanut imetyksen (kun vauva täyttää 1-vuotta, ikään kuin imetyksen pitäisi loppua seinään). Puhumattakaan nukkuuko lapsi omassa sängyssä vs. perhepedissä, kotiruoka vs. purkkiruoka, kotiäiti vs. uraäiti ja esimerkkejä voisi jatkaa loputtomiin. Vastakkainasetteluja on monia, vaikka hyviä tapoja on monenlaisia, perhekohtaisesti.

UNOHDETAANKO TÄSSÄ KOKONAAN, että me vahemmat, ja äidit, olemme yksilöitä, ja meidän lapsemme ovat yksilöitä. Erilaisia tempperamentiltaan, erilaisia tavoiltaan. TÄRKEINTÄ luottaa itseensä, ja luottaa äidin vaistoihin, eikä liikaa ajatella mitä muut ajattelevat AINAKAAN mitä julki-imetykseen tulee. Ihailen lastenpsykiatri Jari Sinkkosen neuvoa, ”tutustu lapseesi” – ja haluan itsekin tuoda sitä sanomaa esiin. Toinen suosikkisanomani on ”luota vaistoihisi” – vaikka neuvoja satelee ympäriltä, voit itse löytää sinulle ja lapsellesi toimivat tavat. (Tämä liittyy vahvasti oman vauvan tuntemiseen.)

Enhän minäkään tiennyt monia asioita ennen äidiksi tuloa, äidiksi kasvetaan ja kaikilla ei ole mahdollisuutta kokea tätä tai seurata vierestä. Annettakoon siis heille anteeksi, jotka ovat vieraantuneet luonnollisista asioista – ja annetaan mahdollisuus oppia uutta. Lapsettoman voi olla vaikea samaistua, mutta aina voi oppia ja kehittää ymmärrystä. Tietoa tarvitaan!

IMETTÄMINEN voi olla IHANA RAUHOITTAVA KOKEMUS niin äidille kuin vauvallekin, joka vahvistaa tunnesidettä, ravitsee ja vahvistaa vauvan kehoa ja mieltä. Imetys liitetään tämänpäivän tutkimuksissa myös lapsen älykkyyden kehittymiseen.

Minä siis aion imettää vuonna 2016 myös julkisesti. Kun ongelmia ilmenee, käännyn facebookissa IMETYKSEN TUKI RY :n puoleen. Sieltä saa kannustavaa ja ajankohtaista tietoa, jota seuranneena minäkin onnistuin imettämään yli vuoden. (Alkustressistä ja synnytysairaalan huonosta ohjauksesta huolimatta!)

Ensimmäinen julki-imetys voi olla tuoreelle äidille hieman jännittävääkin, mutta uskon, että ”ekan kerran” jälkeen helpottaa ja YMPÄRISTÖN HYVÄKSYNTÄ rohkaisee meitä äitejä liikkumaan ja ruokkimaan lapsiamme kodin ulkopuolella huivilla tai ilman! Alyssa Milano, näyttelijätär, on ollut hienosti esimerkkinä ja esillä julkisuudessa ”julki-imettäjänä” ja imetyksen puolesta puhujana- kiitos esimerkistä!

Maailman luonnollisin asia. Joskus vaikeaa, turhauttavaa, kivuliasta (nänneihin tai selkään sattuu). Tai sitten rentouttavaa, tavallista, tärkeää, äidin ja lapsen kiintymystä vahvistavaa. Missä ja milloin vain.

Hyvää Uutta Vuotta 2016!

www.sportmama.fi / Ansku

lentaminenvauvankanssa

Muisto vuodelta 2013, ensimmäinen lento baby 2kk. Imetin koneessa ja lento sujui rauhallisesti.

 

Mainokset

Tietoja SPORTMAMA Ansku

Fysioterapeutti, kahden lapsen äiti, yrittäjä, tanssin-ja liikunnanohjaaja. Tule mukaan www.sportmama.fi
Kategoria(t): Raskausaika Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s