SPORTMAMABLOGI: Vauvan/lapsen synnynnäinen temperamentti?

Synnynnäinen temperamentti

baby.pg

1. Testaa oma tempperamenttisi!

”Ihminen saa syntymässä ainutlaatuisen temperamentin, joka ohjaa hänen käyttäytymistään ja suhtautumistaan ympäristöön.”
Tee testi ja tutki itseäsi. Onkohan vauva saanut äidin vai isän tempperamentin?

 

https://www.ps-kustannus.fi/tunnistatemperamentit

Ansku (minä sain tasatuloksen punainen-keltainen):

Punainen 4 pistettä

Kun temperamenttityylisi on punainen, olet yleensä energinen, suoraviivainen ja voimakastahtoinen. Ilmaisutyyliltäsi olet jämäkkä, tavoitteellinen, reipas ja äänekäs. Ryhmässä olet usein itsevarma puheenjohtaja ja taistelija. Heikkouksiasi saattaa olla hallitsevuus ja kärsimättömyys sekä se, ettet näe omia heikkouksiasi.

Keltainen 4 pistettä

Kun temperamenttityylisi on keltainen, olet yleensä avoin, luova ja puhelias. Ilmaisutyyliisi kuuluu paljon eleitä, ilmeitä, huumoria ja innostuneisuutta. Ryhmässä olet yleensä esiintyjän, seikkailijan, taiteilijan ja ideoijan roolissa. Heikkoutesi saattaa olla epärealistisuus. Lisäksi sinun voi olla vaikea hillitä itseäsi ja olet huono keskittymään.

Vihreä

Kun temperamenttityylisi on vihreä, olet yleensä ystävällinen, kärsivällinen ja leppoisa. Ilmaisutyyliltäsi olet pehmeä, rauhallinen ja kohtelias. Ryhmässä asetut usein sovittelijan ja lohduttajan rooliin. Päättämättömyys saattaa olla heikkoutesi. Lisäksi kartat ristiriitoja.

Sininen

Kun temperamenttityylisi on sininen, olet yleensä suunnitelmallinen, perusteellinen ja keskittynyt. Ilmaisutyylisi on hillitty, asiallinen ja harkitseva. Ryhmässä asetut usein asiantuntijan, tarkkailijan ja tutkijan rooliin. Heikkouksiasi saattavat olla tosikkomaisuus ja liiallinen täydellisyyden tavoittelu. Lisäksi vetäydyt helposti vuorovaikutuksesta.

2. Vauvan temperamentti

Sensitiivisyys
Jos henkilöllä on korkea sensitiivisyys eli aistiherkkyys, hän reagoi ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin vahvasti. Hän huomaa pienimmätkin äänet, hajuerot ja makuvivahteet. Korkeasti sensitiivisellä tulee helposti kylmä ja kuuma, kivi kengässä tuntuu ylitsepääsemättömältä ja kova melu saa hänet laittamaan sormet korviin. Korkeaan sensitiivisyyteen liittyy usein sosiaalinen herkkyys. Sensitiivinen aistii nopeasti toisten ihmisten tunnetilat ja on siksi usein sosiaalisesti lahjakas. Hän on monesti hyvin empaattiinen, mutta tulkitsee myös välillä toisten sanat turhan herkästi. Temperamenttia ei voi muuttaa, mutta omaa käytöstä voi.
Matalasti sensitiivistä henkilöä ei taas häiritse, jos hänen on kylmä tai kuuma. Vaikka hänellä olisi kovakin nälkä, hän kestää sen ja hoitaa hommansa loppuun. Matalasti sensitiivinen ei häiriinny ympärillä olevasta metelistä, vaan voi syventyä tekemään omaa juttuaan ongelmitta. Hän ei aisti herkästi toisten ihmisten tunnetiloja, ja saattaa tästä syystä käyttäytyä porukassa joskus epäkohteliaasti. Hänen voi olla joskus vaikea ymmärtää toisten vahvaa reagointia ja ylipäänsä tunnistaa vallitsevaa sosiaalista ilmapiiriä.

Aktiivisuus
Aktiivisuudella tarkoitetaan sitä voimaa, puhtia ja nopeutta, jolla ihminen liikkuu ja tekee asioita. Aktiivisuus näkyy siinä, kuinka nopeasti ihminen syö tai puhuu, liikehtii tai miten tarmokkaasti hän kävelee. Korkea aktiivisuus aikaansaa suuren kiinnostuksen ja innon elämää kohtaan. Hyvin aktiivinen ihminen on jatkuvasti liikkeessä. Aamulla hän ponnahtaa heti ylös sängystä ja jos jonnekin tarvitsee lähteä, hän on tuotapikaa pukeissa ja odottamassa ovella muita.
Matala aktiivisuus ilmenee toimintojen hitautena. Syöminen, herääminen, pukeutuminen, puhuminen ja tehtävistä suoriutuminen on verkkaisaa. Matalasti aktiivinen henkilö tykkää puuhastella rauhassa omia juttujaan sen sijaan, että säntäisi jatkuvasti uusien virikkeiden ja ärsykkeiden perässä. Matala aktiivisuus ei tarkoita aloitekyvyttömyyttä ja vähäistä energiaa, vaan hitaampaa tapaa tehdä asioita.

Sopeutuvuus
Sopeutuvuudella tarkoitetaan sitä, miten nopeasti ja helposti ihminen sopeutuu muuoksiin ja uusiin asioihin. Korkea sopeutuvuus ilmenee helppoutena omaksua uusia asioita ja vaihtaa toimintatapoja. Hän ei tarvitse tiukkoja etukäteissuunnitelmia ja aikatauluja eivätkä yllättävät muutokset hermostuta häntä. Hyvin sopeutuvainen kulkee sujuvasti porukan mukana.
Matalasti sopeutuva haluaa pitäytyä tutussa ja turvallisessa. Ennakoimattomat tapahtumat horjuttavat elämänhallinnan tunnetta, ja hän vastustaa kaikkea uutta. Matalasti sopeutuvalle on vaikea siirtyä paikasta toiseen ja pienikin muutos voi pilata hänen päivänsä. Hänen ei ole helppo sopeutua ryhmässä tapahtuviin muutoksiin ja päätöksiin.

Sinnikkyys
Sinnikkyys merkitsee sitkeyttä ja peräänantamaottomuutta. Korkeaan sinnikkyyteen kuuluu usein pedantti loppuun saattamisen tarve. Hyvin sinnäkäs ihminen ei voi jättää mitään tehtävää kesken, vaan hänen on pakko saada suorittaa se häiriöttä loppuun. Parhaimmillaan korkea sinnikkyys auttaa henkilöä suoritumaan koulu- ja työelämän tehtävistä hyvin, mutta näyttäytyy joskus turhana jääräpäisyytenä.
Matala sinnikyys tarkoittaa lyhytjännitteisyyttä. Se johtaa usein nopeaan tehtävien ja toimintojen vaihtamiseen, kun edellinen alkaa turhauttaa ja tylsistyttää. Matala sinnikkyys aiheuttaa helpon luovuttamisen, mutta toisaalta tekee helpoksi siirtymisen asiasta toiseen. Matala sinnikkyys näkyy usein myöntyvyyteenä ja mielipiteiden joustavuuteena.

Häirittävyys
Korkeasti häiriintyvällä henkilöllä on huono keskittymiskyky. Hän keskeyttää helposti sen, mitä on tekemässä, ja reagoi uuteen ärsykkeeseen. Helposti häiriintyvä unohtelee usein asioita, koska hänen huomionsa suuntautuu herkästi toisaalle ja menossa oleva tehtävä keskeytyy. Korkeasti häiriintyvä huomaa ympäristössä pienetkin asiat: jääkaapin hurinan, lentokoneen ääneen, opettajan sinisen paidan ja halkeaman puisessa pöydässä. Huono keskittymiskyky on siis kääntöpuoleltaan hyvää havainnointikykyä.
Matalasti häiriintyvä on loistava keskittyjä. Kun hän syventyy johonkin, hän ei huomaa mitään ympäröivästä todellisuudesta. Televisiota katsoessaan tai lehteä lukiessaan hän ei kuule, että hänelle puhutaan. Keskeytys aiheuttaa hänessä usein kärsimättömyyttä. Hyvä keskittymiskyky on matalasti häiriintyvälle yksilölle usein positiivinen asia. Negatiivisena se näkyy tilanteissa, joissa hän ei osaa ottaa huomioon ympäristöä, vaan tuijottaa liian kapeasti yhteen asiaan.

Rytmisyys
Rytmisyydellä tarkoitetaan fysiologisten toimintojen säännöllisyyttä ja ennustettavuutta. Ihmisellä, jolla on korkea rytmisyys, on tarkka sisäinen kello. Häne menee aina nukkumaan samaan aikaan, syö tietyllä kellonlyömällä ja nukkuu aina yhtä pitkään. Hänen tavaransa ovat järjestyksessä ja työpöytä siisti. Arki on järjestelmällistä ja organisoitua.
Matalasti rytmisen ihmisen toiminnasta puuttuu kaikki ennustettavuus. Hän nukkuu ja syö milloin ja miten sattuu, toimii epäjärjestelmällisesti ja ennakoimattomasti. Hän ei osaa organisoida asioita, vaan ne vyöryvät aina hänen päälleen hallitsemattomina. Hänen tavaransa ovat usein sikin sokin eivätkä pysy yristyksistä huolimatta järjestyksessä. Matala rytmisyys helpottaa usein toimimista sosiaalisissa tilanteissa, koska siihen liittyy myös parempi joustavuus.

Lähestyminen ja vetäytyminen
Lähestyminen tai vetäytyminen on temperamenttipiirre, joka tarkoittaa yksilön ensimmäistä reaktiota uuteen asiaan tai sosiaaliseen tilanteeseen. Ihmiset voidaan jakaa karkeasti lähestyjiksi ja vetäytyjiksi sen mukaan, onko hänen ensimmäinen reaktionsa askel eteen- vai taaksepäin.
Lähestymistaipumus saa ihmisen kiirehtimään innostuneesti kohti uusia asioita ja kokemuksia. Vetäytymistaipuinen ihminen on taas varautunut ja haluaa katsella asioita sivusta. Tätä vetäytymiskäyttäytymistä kutsutaan usein ujoudeksi, sen liittyessä sosiaalisiin tilanteisiin.

Intensiivisyys
Intensiivisyydellä tarkoitetaan voimaa, jolla ihminen ilmaisee tunteitaan ja mielialojaan. Se ei välttämättä tarkoita eroja itse tunteessa vaan siinä, miten voimakkaasti ihminen ilmaisee ne.
Korkeasti intensiivisellä tunteet kuohuvat ja näyttäytyvät muita ihmisia huomattavasti voimakkaampina. Hän on äänekäs ja dramaattinen. Suru on syvää ja ilo huikeaa auringon paistetta. Hän on mielettömän ihastunut tai kyllästynyt, ja ylireagoi toisten mielestä monesti asioihin. Kun hän suuttuu, aggressio voi purkautua ulos fyysisenä toimintana, kuten tavaroiden heittelynä. Hyvin intensiiviset henkilöt ovat usein loistavia esiintyjiä juhlissa ja näytelmissä, koska he osaavat eläytyä ja näytellä voimakkaita kohtauksia. Korkea intensiivisyys on sosiaalisissa suhteissa sekä positiivinen että negativiinen piirre. Ilon hetkinä onni tarttuu helposti muihin, mutta ärsytyksen hetkinä vetää myös muut negatiiviseen tunnetilaan, etenkin, jos henkilöllä on taipumus purkaa voimakkaasti aggressiotaan toisiin ihmisiin.
Matalasti intensiivisen tunneilmaisut ovat rauhallisia, hiljaisia ja kontrolloituja. Matalasti intensiivinen piilottaa tunteensa eikä ulkopäin pysty usein tunnistamaan hänen tunnetilojaan. Matalasti intensiivisen tunteet sivuutetaan helposti ja hän jää huomiotta vaikeissa tunnetiloissaan, koska ei tuo niitä esiin.

Mieliala
Synnynnäisen temperamentin katsotaan vaikuttavan myös siihen, onko ihminen etupäässää hyväntuulinen vai huonontuulinen. Temperamentiltaan positiiviset ihmiset ovat usein iloisia ja onnellisia. He hymyilevät ja nauravat paljon, ovat huolettomia ja optimistisia. Jo heidän ulkoinen olemuksensa antaa iloisemman vaikutelman kuin negatiivisen mielialan omaavan.Negativiinen mieliala näkyy iloisuuden puutteena, vakavuutena, taipumuksena huolestua herkästi ja kantaa murhetta kaikista asioista. Se ilmenee myös taipumuksena olla jatkuvasti alakuloinen ja helposti ahdistunut. Negatiivinen mieliala näkyy myös jatkuvana huonotuulisuutena ja taipumuksena ärtyä pienimmästäkin asiasta.

(Lähde: Liisa Keltikangas-Järvinen 2006, Temperamentti ja koulumenestys. WSOY)

IMG_7746
3. Pohdi nyt millainen tempperamentti sinun vauvallasi on?

(Tähdellä* merkitty oma vastaus)

1. Myönteinen, tunteikas vauva
Pysyy hyvällä tuulella ja rauhallisena pitkiä aikoja *jos sylissä
Rauhoittuu helposti *rauhoittuu äidin rinnalla
Katsoo paljon silmiin *katsoo silmiin ja juttelee, tarkkailee ihmisiä
Hymyilee ja nauraa paljon *kun on sylissä – hymyilee ja nauraa äidille, hoitopöydällä nauraa ja juttelee neuvolan pallonaama-julisteelle

Vinkkejä vanhemmille: Hyväntuulinen vauva nauttii hassuttelusta. Muista, että vauva tarvitsee vuorovaikutusta vanhemman kanssa vaikka viihtyykin hyvin  itsekseen.

2. Varautunut ja herkkä vauva
Säikkyy herkästi *säikähtää, jos nukahtaa rinnalla ja säpsähtää muualla hereille, tai lähinnä loukkaantuu….
Rauhoittuu hitaasti *rauhoittuu äidin rinnalla nopeasti, muuten hitaasti…
Hymyilee ujosti *hymyilee valloittavasti, ei ujostele!
Saattaa kääntää katseensa pois, kun hänelle jutellaan *ottaa kontaktia

Vinkkejä vanhemmille: Tue varautunutta vauvaa uusissa tilanteissa rauhoittavalla läsnäolollasi. Anna vauvalle aikaa tutustua uusiin ihmisiin.

3. Turhautumis- ja ärtymisherkkä vauva
Itkee paljon ja kovaa *itkee iltaisin, ja itkeskelee sylin/ruan tarvetta, silloin tällöin kokee vääryyttä ja huutaa….
Saattaa rauhoittua hitaasti – tai kuin 
taikaiskusta *äidin syli auttaa( yleensä)
Saattaa nukkua ja olla nälkäinen 
epäsäännöllisessä rytmissä *ruokailee usein, mutta yörytmi (nukahtaa klo00-01) ja aamupäikkärit (11-14) on aika vakio

Vinkkejä vanhemmille: Muista, että läsnäolosi on arvokasta, vaikka vauva ei tuntuisikaan rauhoittuvan. Vaativista vauvoista kasvaa usein hurmaavia persoonia!

4. Pohdiskeleva vauva
Seuraa tilanteita rauhassa tarkkaillen *tarkkailee ympäristöä, huomaa ihmiset
Näyttää usein vakavalta *ihmettelee, mutta on usein iloinen
Hymyilee houkuteltaessa *ainakin vanhemmille ja lähipiirille!
On rauhallinen *päinvastoin enemmänkin jalat viuhtoo ja koko ajan pitäisi olla menossa…

Vinkkejä vanhemmille: Kerro vauvalle, mitä tapahtuu ja minne mennään. Pohdiskelevat vauvat nauttivat usein vuorovaikutuksesta vaikkeivät sitä näyttäisikään.

5. Superaktiivinen vauva
Viuhtoo lujaa jaloillaan ja käsillään *kyllä!
Kiemurtelee pukiessa *jokeltelee, venyttelee, potkiskelee
Tutkii ympäristöään uteliaana *kyllä!
Oppii liikkumaan vauhdilla *tämä jää nähtäväksi, kannattelee jo päätä hyvin ja jalat viuhtoo jo kovaa vauhtia… haluaisi varmaan kävellä ennen kuin osaa ryömiä. Asia kerrallaan! 🙂

Vinkkejä vanhemmille: Aktiiviset vauvat nauttivat saadessaan paljon huomiota ja virikkeitä. Pyydä apua, jos väsyt vahtimaan ikiliikkujaa.

Lähde:Vauva 3/2013
Lähteet: Saara Salo, Kirsi Tuomi: Hoivaa ja leiki – vauvan ja vanhemman vuorovaikutus, Psykologien kustannus 2008; 
Marja Schulman: Vauvahavainnointi: oppia observoimalla, Therapeia-säätiö 2002; Mervi Juusola: Äidin voimakirja, Otava 2009

sportmamababy

Havaintoni meidän vauvavuodesta * merkitty oma vastaukseni:

1) Aktiivisuus: Vauvalla aktiivisuus tarkoittaa ennen kaikkea motorista liikehdintää – paljonko vauva on liikkeessä, miten nopeita ja voimakkaita liikkeet ovat.

*Meillä touhukas vauva, potkii ja huitoo paljon. Haluaisi ryömiä ja istua, ja olla pystyssä – nähdä maailmaa!

2) Rytmisyys: Biologisten toimintojen säännöllisyys – miten säännöllinen unirytmi vauvalla on, tuleeko hänelle nälkä aina samaan kellonaikaan.

*Rytmi vauvantahtinen, imetys ajoittain tiheääkin erityisesti öisin alkukuukaudet rinnalla 1-3h välein. Päiväuniaika vakiintui alusta alkaen puolenpäivän aikaan. Rutiinit auttavat vauvaa hahmottamaan päivän kulkua, vaikka ensimmäisiin kuukausiin kuuluu tietty rytmittömyys 🙂 Pätkäuninen, sillä yhtäkään kokonaista yötä ei nukuttu 1v ikään menessä. Sitä odotellessa!

3) Lähestyminen/vetäytyminen: Spontaani reaktio uudessa tilanteessa – miten vauva suhtautuu uusiin leluihin, uusiin makuihin, uusiin ihmisiin ja uusiin ympäristöihin; riemastuuko vai pelästyykö.

*Uudet paikat, tavarat kiinnostaa. Ihmiset huomaa heti, ja tarkkailee turvallisesti – niin kauan kun saa olla äidin lähellä. 1 -vuotiaana selkeästi rohkeampi ja uteliaampi irrottautumaan äidistäkin, kuin pikkuvauvana.

4) Sopeutuminen: Miten nopeasti lapsi alkureaktion jälkeen sopeutuu tilanteeseen – miten monta maistelukertaa vaatii uuteen ruokalajiin tottuminen, miten helposti lapsi nukahtaa vieraassa paikassa ja miten valmis lapsi on mukautumaan siihen, mitä muut haluavat leikkiä.

*Sopeutuva, maistelee eri ruokia mielenkiinnolla. Nukahtaa vaunuihin päiväuniaikaan missä vaan. Ottaa kontaktia muihin vauvoihin ja lapsiin, suorastaan rakastaa muita pieniä! Erityisesti serkkujaan.

5) Vastaus- eli responsiivisuuskynnys: Miten voimakkaan ärsykkeen lapsi tarvitsee, jotta hän reagoi siihen ? miten herkästi lapsi reagoi ääniin, kuumaan tai kylmään, valoon tai vaatteiden materiaaleihin; herääkö hän helposti pieneenkin risahdukseen vai nukkuuko kuin tukki.

*Herkkävaistoinen. Joskus taas äiti on herkempi äänille kuin vauva 🙂

6) Reaktioiden intensiivisyys tai voimakkuus: Millä voimakkuudella vauva ilmaisee tunteensa – jos lapsi on nälkäinen, liikehtiikö hän levottomasti vai huutaako suoraa huutoa naama punaisena, miten hän reagoi, jos tapahtuu jotain hauskaa: kiljahteleeko riemusta vai hymyileekö hieman.

*Kovaääninen jos loukkaantuu, huuto on kovaa. Jos äiti poistuu huoneesta kovaa paniikki-itkua. Myös nauru tulee syvältä ja riemunkiljahdukset. Tunteikas, herkkä.

7) Mielialan laatu: Onko lapsen vallitseva mieliala positiivinen vai negatiivinen. Vaikuttaako vauva yleensä ärtyneeltä vai aurinkoiselta.

*Aurinkoinen, hymyilevä

8) Häirittävyys: Miten helposti lapsen huomio kääntyy pois siitä, mitä hän on juuri tekemässä. Vauvan häirittävyys on korkea, jos hänet saa nälkäisenä rauhoittumaan pitelemällä sylissä tai keksimällä hänelle muuta puuhaa. Keskittyykö lapsi leikkiinsä täydellisesti (matala häirittävyys) vai huomaako hän leikkiessäänkin kaiken, mitä ympärillä tapahtuu (korkea häirittävyys).

*huomaa ja tarkkailee ympäristöään

9) Tarkkaavuuden kesto ja sinnikkyys: Miten kauan lapsen huomio pysyy siinä, mitä hän on tekemässä ja miten sinnikkäästi lapsi jatkaa toimintaansa – miten kauan vauva keskittyy katselemaan edessään pyörivää mobilea tai miten kauan vanhempi lapsi jaksaa rakentaa legoilla.

*touhuaa monta asiaa yhtä aikaa, touhua paikasta toiseen

10) Sosiaalisuus: Miten paljon vauva tarvitsee muiden ihmisten seuraa. Miten tärkeää kiitos on lapselle ja miten paljon hän tavoittelee muiden ihmisten arvostusta. Ujokin voi olla sosiaalinen.

*tykkää ihmisistä ympärillä, erityisesti lapsista, kunhan äiti on tavoitettavissa! Hakeutuu lasten seuraan leikkimään – haalaa ja pussaa herkästi.

11) Emotionaalisuus: Miten herkästi vauva tuntee olonsa epämukavaksi ja stressaantuu. Miten paljon vauvaa täytyy lohduttaa ja pitää sylissä.

*herkkä, syli rauhoittaa. Syli oli ensimmäisen vuoden ajan turvasatama. Siitä se rohkaistuminen sitten lähtikin, kun oli saanut tankata pienenä turvaa.

Vauva 5/09
Lähde: Liisa Keltikangas-Järvinen: Temperamentti – Ihmisen yksilöllisyys. WSOY 2004

 

 

Suuritarpeinen vai herkkä vauva?

Monet vauvat kärsivät vatsaongelmista ensimmäiset kolme kuukautta (koliikki) ja sen jälkeenkin ajoittain. Kaikki herkkyys ja huuto ei kuitenkaan johdu vatsavaivoista, tai esimerkiksi refluksista, taikka maitoallergiasta…. kyseessä voi olla ns. suuritarpeinen tai erityisherkkä vauva. Meillä nukkuminen tapahtuu lyhyissä pätkissä, nukuttaminen voi tapahtui vauva-aikana vain ”vain liikkeessä” autoon tai vaunuihin tai tissitainnutus syliin), vauva halusi koko ajan olla sylissä myös nukkuessaan, vauva ei viihdy itsekseen lattialla ollenkaan (sitteri oli pelastus jonkin aikaa) – toki sitterissäkin ollessa äidin oltava vieressä, vauva oli herkkä muutoksille (uusi paikka, uusi ihminen), vauva vaatii paljon virikettä ja viihdyttämistä (tanssia, liikettä, sylissä). Vauva kiintyi voimakkaasti hoitajaansa (tässä tapauksessa äitiin), eikä kelpuuttanut muita ensimmäiseen kahdeksaan kuukauteen.

kantoliina

Meillä oli tälläinen ensimmäinen vuosi. Vinkkejä voisi olla; kokeile kantoliinaa(vauva on koko ajan lähellä ja saat kädet vapaaksi), meillä tosin ei toiminut koska puklasi niin paljon, ettei kantoliina pysynyt pitkään puhtaana. Rintarepussa taas ei viihtynyt. Muista ottaa aikaa itsellesi päiväunia varten (jaksat taas valvoa), tanssi vauva sylissäsi tai pompi jumppapallon päällä (saat itsekin hiukan liikuntaa), anna paljon aikaa/syliä/läsnäoloa. Kun pieni kokee itsensä turvalliseksi ja huomioiduksi, niin hän rohkaistuu kasvaessaan. Meillä 1-vuotias on erittäin touhukas, iloinen ja aktiivinen tapaus! Herkkä tyttö, ja äidistä irrottautuminen tuli lopulta luonnostaan noin 1 vuotiaana. Isä ja mummo ovat tärkeitä hoitajia nyt hekin ❤

IMG_8674

Ihmettelen edelleen niitä vauvoja ”jotka nukkuvat vaan koko ajan” ja ovat ”perustyytyväisiä” tai jokeltelevat makuulla vaunuissa julkisissa kulkuvälineissä ja paikoissa. Meillä vaunuissa liikuttiin kävelylenkillä päiväunet, ja muuten huudettiin, aina puskettiin ylös ja haluttiin syliin. Vasta 1-vuotiaana tuli vaunuissa viihtyminen valveilla mukaan kuvioon. Kuinka ihanaa, että meidän pikkuneiti on niin iloinen, touhukas, aktiivinen, halailija-pussailija, joka kiipeää äidin syliin kirjan kanssa. Jos äiti käy töissä, hän vilkuttaa iloisesti ovella jäädessään mummon tai isän kanssa hoitoon. Ja kun äiti tulee kotiin, hän tulee iloisena syliin vastaan. Vaihe vaihe vaihe. Elämä on vaiheita ! 🙂 Kannattaa tutustua omaan vauvaan ja olla vuorovaikutuksessa (laulut, lorut, leikit, katse, syli, kosketus), näin opit tuntemaan hänet! Tutustu, tunne, ja ole läsnä. Aika on ohikiitävää.

Ansku

IMG_8835

Mainokset

Tietoja SPORTMAMA Ansku

Fysioterapeutti, kahden lapsen äiti, yrittäjä, tanssin-ja liikunnanohjaaja. Tule mukaan www.sportmama.fi
Kategoria(t): Raskausaika Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s