Sportmamablogi: Perhepedissä vauvan kanssa

Miten valitsimme perhepedin

IMG_7565

Ennen babyn syntymää, olimme hankkineet tuttavaltamme pinnasängyn. Ajatuksenihan oli, että ”tuossa se vauva nukkuu sängyssään ja minä tuijotan sängystämme nukkuvaa vauvaa!” Lapsethan ovat niin suloisia nukkuessaan. Sänky oli sijoitettuna makuuhuoneeseemme sänkymme viereen minun puolelleni. Tästä olisi helppo nostaa vauva viereen sängylle yöimetyksissä. Voisin listata monta asiaa, joita ajattelin erilailla raskausaikana odottaessani vauvaa, kun taas käytännössä asiat menevätkin luonnostaan(!) eritavoin, mitä aikaisemmin suunnittelin. Sänkyasia oli yksi niistä. Kannattaa siis avoimin mielin kohdata uusi (elämänmittainen) seikkailu uuden tulokkaan kanssa.

IMG_7260

nukkuminenvauvankanssaJPG

Mielestäni tässäkään ei ole oikeaa tai väärää tapaa, ja lähtökohtana on se, mikä parhaiten sopii TEILLE. Sinun vauvallesi, sinulle äitinä, sinulle isänä, teille vanhempina. Olemme erilaisia kuten myös vauvammekin. Lähtökohtanahan kuitenkin vauva tarvitsee jo vastasyntyneenä vanhemman vuorovaikutusta ja läheisyyttä. Onhan hän kuunnellut sydänääniäsi ja puhettasi vatsasta käsin. Hän tunnistaa äänesi, makusi, hajusi. Ulkona oleva maailma on iso paikka pienelle tulokkaalle – ja hän hakee turvaa sinun sylistäsi.

 

Perhepedin puolesta – oman kokemukseni kautta

Naistenklinikalla reilu vuosi sitten pienokaisemme nukkui ensimmäisen yön vieressäni siinä sairaalan sängyssä kapaloituna. Yö menikin ihmetellessä ihanaa toukkaa! Seuraavana yönä/päivänä olikin jo enemmän itkua ja viihtymistä tissin äärellä. Otin vauvan sänkyyn kainaloon tankkaamaan ja nukkumaan. Kun kätilö kävi huoneessa hän sanoi ”noin ne vauvat rauhoittuvatkin parhaiten – siinä on hyvä olla”! Tämä piti paikkansa myös jatkossakin.

On vauvoja jotka nukkuvat heti alkuun pitkiä yöunia. On vauvoja jotka nukkuvat lyhyissä pätkissä. Vauvoja on siis lähtökohtaan jo erilaisia. Niin myös vanhempia. Meidän tarinassamme meidän vauva nukkui vain lyhyitä pätkiä, ja heräsi usein syömään (lue 1-1,5h välein). Koska halusin imettää ja varmistaa maidontuotannon, imetin lapsentahtisesti, joka tarkoittaa sitä, että annan maitoa aina kun vauva sitä pyytää. Vauva tilaa maitoa sen verran, mitä tarvitsee. Rintaruokinta on ravinnon lisäksi myös turvaa ja lohtua. Aluksi perhepeti oli luonnollinen valinta, koska siinä minun oli luonnollisen helppoa vastata vauvan tarpeisiin (ei tarvitse huudattaa vauvaa) ja imettää, kuitenkin niin, että sain myös itse lepoa. Päivisin meidän vauva halusi nukkua sylissä. Auto ja vaunut olivat myös paikkoja, joissa nukuttiin, olettaen, että ne ovat liikkeessä!

IMG_7838

Makuuhuoneemme pinnasängyn lisäksi meillä oli kehto olohuoneessa, mutta usein laskettuamme vauvan kehtoon, hän havahtui itkemään, ja rauhoittui syliin. Kantoliinaa tuli kokeiltua (meillä vaan puklattiin niin paljon, että liina oli aina ihan pukluissa ja jäi vähälle käytölle..) Sylissänukkuja hänestä tulikin, sylihän on maailman paras paikka kelle vaan! Kyllähän me aikuisetkin kaipaamme syliä, läheisyyttä, kosketusta. Haluamme kokea hyväksyntää ja rakkautta. Pienestä pitäen.

Zombie-mama

Ensimmäiset kuukaudet vauvan kanssa olivat unien kannalta äärimmäisen raskaita. Väsymys sai aivan uuden käsityksen ja tuore äiti on aika zombie tapaus. Ajatus saatika puhe ei ole normaalia ensimmäisten kuukausien ajan, sitä se univaje teettää! Lepohetkistä tulee siis tärkeä jaksamistankkaus myös äidille. Plussaa ovat siis maidontuotannon ylläpito tiheällä imetyksellä ja perhepedissä äitikin saa tarvitsemansa levon. Äitejähän neuvotaan myös nukkumaan ”silloin kuin vauva nukkuu”! Itse luin tutkimuksesta, joka puolsi vanhempien ja vauvan nukkumista samassa huoneessa. Tämä tukee vauvan ja äidin yhteistä hengitysrytmiä ja vauvan hengittämistä. Yhdessä nukkumisen positiivinen vaikutus monien muiden plussien lisäksi!

Äidin uni on vaan niin ihmeellistä. Se on herkkää, vaistonvaraista, ja valveutunutta. Hormonit valmistavat äitiä valvomiseen. Luonto ohjaa äidin vaistoa. KAIKKI aistit olivat todella herkillä erityismainintana tunto-ja kuuloaisti. Ja se äidinvaisto. Se on olemassa. Itse nukuin todella herkkää unta, jossa aistin vauvan liikkeet ja lähestulkoon hengityksenkin koko ajan. Olin erittäin tietoinen vauvasta, joka nukkuu vieressäni – näin jopa unia, jossa piti varoa milloin heikkoa jäätä ja milloin jotain muuta. Pienikin tuhahdus tai maiskutus sai minut valveutumaan. Miehelleni ei jäänyt kovinkaan paljon kolisteluvaraa, koska kuulin jokaikisen villasukalla astuttavan askeleen. Minusta tulikin hyssyttelevä alkuun – ei siksi, että vauva olisi herännyt, vaan siksi koska minä valveutuisin.

IMG_7710

IMG_7746

Pinnasängyssä harjoittelua

Nukuimme perhepedissä imettäen ensimmäiset 3kk. Joskus en saanut yöllä unta, koska minusta oli ihana katsella nukkuvaa vauvaa. Hullua eikö! Usein toivot vaan, että saisit nukkua. Ja sitten kun on sen aika, oletkin hereillä ja ihastelet vauvaa. Ihastelen joskus vieläkin. Nukkuvassa vauvassa on jotain tosi seesteistä ja rauhoittavaa voimaa. Päätin kuitenkin kokeilla pinnasänkyä, koska moni tuntui suosittelevan ”omassa sängyssä nukkumista” yöunien ja unenlaadun parantamiseksi (vauvalle vai äidille?)

Neiti oppikin tassuttelemalla, suukottelemalla, sylittelemällä, ja silittelemällä nukkumaan pinnasängyssä 3-4kk iässä alkuillan(yön) ja ensimmäisen kerran herättyään 3-4h päästä syömään, halusi jäädä viereen nukkumaan ja nukkuikin vieressäni aamuyöstä aamuun saakka 2-4h välein imetyksillä. 3-4kk iästä lähtien nukahti iltatissin (ja iltarutiinien mm.iltalaulun) jälkeen tassutellen ”omaan sänkyynsä”.

Kunnes. Noin 8kk iässä menimme pariskuntana ensimmäisen kerran pitkäksi päiväksi ystäviemme häihin. Pikkuneiti vietti päivän mummon kanssa meillä kotona, hiukan äitiä ikävöidenkin. Tulimme illalla kotiin ja laitoin pikkuneidin nukkumaan, ja siitä seuraavien kolmen päivän päiväunetkin piti nukkua visusti äidissä kiinni, jottei äiti karkaa 🙂

Siitä lähtien hän on taas päässyt perhepetiin ihan nukuttamisesta aamuun asti. Mielestäni kannattaa ehdottomasti oppia tutustumaan ja tuntemaan oman vauvan tarpeet niin, että osaa vastata niihin, sen ”vaiheen” osoittamalla tavalla. Mielestäni vauva kaipasi läheisyyttä ja minä halusin vastata hänen tarpeisiin, koska ”se on vaan niin luonnollista.” Oikeastaan nyt ajattelen, että on kummallista kannustaa vauvaa ”itsenäistymään ja nukkumaan hyvin”! Pieni ihminenhän vasta opettelee elämään ja olemaan – kokemusmaailmahan koetaan vielä alkuvaiheessa pitkään äidin kautta. Neuvolalääkärini kannusti antamaan nyt ”niin paljon läheisyyttä, kuin vauva kaipaa”, sillä se rakentaa perusturvallisuutta vauvalle. Pieni vauva ei ymmärrä, miksi hänet jätetään yksin, voi kokea”hylätyksi”. Tässä kannattaa tietenkin itse tuntea oma vauvansa ja erilaiset itkut. Unilaulu on aivan erilaista kuin esimerkiksi paniikki-itku. Ja vastaamalla itkuun tyydytät vauvan perustarpeita tulla hyväksytyksi ja kuulluksi. Näin minä sen ajattelisin ja aiheesta joskus jotain lukenutkin.

Jos tarkemmin ajatellaan, niin eläinpennutkin nukkuvat emonsa kanssa. Monissa kulttuureissa nukutaan perhepedeissä. Länsimaalainen kulttuuri vaan helposti on sitä, että ”pitää olla itsenäinen pienestä pitäen”! Ja pyh. Itsenäisyys ei tule eristämällä – vaan tukemalla lapsen luontaista kehitystä turvaamalla tarpeet ja tankkaamalla läheisyyttä sopivin annoksin. Meillä suukotellaan ja halaillaan paljon. Kannustan siis perhepetiin, jos se teille sopii, ja JOS äiti nukkuu silloin hyvin. Loppujen lopuksi tässä on myös kyse äidin(tai vanhemman) voimavaroista, sillä on vaikutusta arjessa jaksamiseen vauvan kanssa.

IMG_7737

Unikoulua?

Huudatusunikouluihin tutustuneena kirjallisuuden ja lukemieni kokemusten kautta, en itse valitsisi koskaan huutokoulua vauvalle. Eikä sitä nykytutkimuksen valossa suositellakkaan, ellei äiti ole todella _uupunut_. ”Unikoulutapoja” on lempeämpiäkin keinoja, ja tekniikoihin kannattaa tutustua etukäteen (esimerkiksi tassuttelu & läsnäolo.)  Jos äiti on uupunut tai ”burn outin partaalla”, eikä tukiverkkoja ole, niin ymmärrän unikoulu ratkaisun, enkä tuomitse ketään kuka johonkin unikoulumenetelmään on pyrkinyt oman jaksamisen vuoksi. Täytyy siis myös osata tunnistaa omat voimavaransa ja löytää keinoja vauva-arjessa jaksamiseen, sillä vähäinen unenlaatu vaikuttaa ihmisen toimintaan monin eri tavoin. Uneen ja nukkumiseen saa apua myös neuvolasta, ja sairaaloista, muista kysyä apua, jos tarvitset lisää unta oman psyykkisen voinnin vuoksi.

Huudatus voi aiheuttaa turvattomuutta. Muistathan, että pieni vauva tarvitsee läheisyyttä tunteakseen itsensä kokonaiseksi, hyväksytyksi, turvatuksi. Usein tämä ihminen on se tuttu vanhempi äiti tai isä.  Jos koet olevasi uupunut, pyydä apua. Jos et saa apua, pyydä uudestaan. Se on sinun ja lapsesi parhaaksi.

Läheisyys auttaa lasta nukahtamaan ja se on silloin luonnollinen ratkaisu lapselle kuin vanhemmallekin.

Unikouluun en aio perehtyä tässä kirjoituksessa sen koommin, kuin että oma äidinvaistoni pyrki vastaamaan vauvan kutsuihin. Jos vauva pinnasänkyyn laskiessa huutaa paniikki-itkua, niin minä en kyllä lähde huoneesta pois ja opeta vauvaa olemaan yksin ja nukahtamaan yksin, vaan nostan syliin! Tai otan viereen. Mutta tämä siis oma kantani kokemukseni kautta. Johdonmukaisia, lempeitä, lapsen tarpeita huomioituja unitapojen nukkumismenetelmiä löytyy ja usein moneen tilanteeseen auttaa myös aika. Tämäkin on vaan vaihe. On eri asia opetella pienin keinoin vauvaa nukahtamaan itsekseen itkiessä (kuten olla vierellä ja taputella pyllylle kevyesti, nostaa syliin & laskea alas jne.) Näitä pieniä johdatuskeinoja voi aina ”kokeilla” ja katsoa miten vauva reagoi.

IMG_7805

Miten meillä nykyään nukutaan

Meillä nukutaan ihan hyvin. Neiti 1v 1kk menee nukkumaan iltarutiinien (iltakylpy, yövaatteet, iltapala, hammaspesu, iltasatu-ja rukous(isi), iltalaulu(äiti), ja iltamaidon (äiti imettää) jälkeen niin, että nukahtaa itsekseen minun viereeni meidän petimme. Tyttö nukkuu seinän ja minun välissä. Kun hän on nukahtanut, teen tyynystä ja peitosta vallin, ja siirryn olohuoneeseen puuhastelemaan omia juttujani illalla. Joskus neiti herää (sellainen vaihe meneillään..) muutamia kertoja illassa istumaan ja inahtaa, jolloin jompi kumpi meistä menee paikalle, ja neiti usein käy maaten ja nukahtaa ilman sen kummempaa silittelyä (joskus silityksen kanssa). Usein riittää, että vain ”näyttäytyy” ja tyttö nukahtaa saman tien.

Flunssien iskiessä on tankattu maitoa tiheämmin yöllä, muuten herätään ensimmäisen kerran aamuyöllä tankkaamaan ja aamulla toisen kerran (ja silloin nukutaan pidempään!) Tyttö nukahtaa illalla huudoitta, tyytyväisenä ja äitikin on iloinen, kun saa tuoksuttaa pienen tytön tukkaa ja silittää pehmoista poskea. Neiti nukahtaa 10-30 minuutissa. Joskus heittäytyy useita kertoja ”päälleni” röhnöttämään, ja siirrän sitten hissukseen viereeni siitä tai siirtyy itse. Unileluina hänellä on titinalle ja nalle sekä pieni univiltti, joita joskus järjestelee ja halailee.

IMG_9640

Turvallisuus perhepedissä

Niin perhepedissä kuin pinnasängyssäkin nukkuville pienille vauvoille suositellaan mahdollisimman tyhjää sänkyä ilman raskaita peittoja ja pehmoleluja, jotka voivat tukahduttaa hengityksen vahingossa. Mieheni hankki isomman sängyn, johon kaikki mahdumme nukkumaan. Ostimme myös Tempur-tyynyt pehmeiden tyynyjen tilalle meille vanhemmille, koska ne pysyvät paikoillaan. Kahdenhengen parisänkypeitto vaihdettiin kahteen pieneen kevyeeseen peittoon, ja vauva-aikana nukuin aina peitto jaloillani (en koskaan vetänyt peittoa navan yli.) Mielummin puin pitkähihaisen paidan päälleni, jos palelin. Usein nukuin kylkimakuulla, polvet koukussa toinen käsi pään alla. Vauva oli sopivasti siinä minun ”suojelluksessani”. Vilttiä käytin vauvalla, ja silloinkin taittelin sen hyvin niin, että se olisi turvallinen eikä mene vauvan kasvojen päälle. Käytimme vauva aikana niin kapalointia kuin äitiyspakkauksen unipussia. Vauva nukkui aina selällään, silloin tällöin pussissa myös kyljellään kasvot minuun päin.

sankyvalinta

 

Suosittelenko perhepetiä kaikille?

Kyllä suosin perhepetiä, mutta kaikille se ei sovi. Olemassa on erilaisia riskitekijöitä kuten tupakointi ja alkoholinkäyttö (tuskin kukaan vanhempi nukkuisi samassa pedissä vauvan kanssa päihtyneenä?) Meitä vanhempia ja vauvoja on kovin erilaisia. Jos et itse pysty nukkumaan hyvin vauvan vieressä (esimerkiksi pelkäät vierähtäväsi päälle tai nukut huonosti tai vauva nukkuu huonosti) niin ehkä löydätte jonkun paremman ratkaisun. Olen myös kuullut, että joku vauva on nukkunut paremmin omassa huoneessa tietyn ikäisenä, kun ei ole äidinmaidonhajua vieressä tai jos on herkkäuninen vauva, niin ei ainakaan herää vanhempien liikkeisiin. Koska meitä vanhempia on erilähtöön ja vauvoja myös – uskon, että jokainen perhe löytää omat nukuttamis-ja nukkumiskeinot, mikä parhaiten sopii juuri teille ja teidän vauvalle. Kirjotukseni toivottavasti kuitenkin rohkaisee heitä, KETKÄ HALUAISIVAT ja pystyvät toteuttamaan perhepetiä! Liian usein kohtaan ihmettelyä ”miksi vauva ei nuku omassa sängyssä!” Hän nukkuu kanssamme, koska niin on paras meille, ja kaikki ovat tyytyväisiä, eritoten pikkuisemme 🙂

(Eräs äiti kommentoi halunneensa perhepetiä, mutta vauvan refluksi aiheutti erikoisjärjestelyjä eikä vieressä nukkuminen silloin ollut paras vaihtoehto kummallekaan). Pääasia, että jokainen perheenjäsen voisi olla tyytyväinen perheen nukkumistottumuksiin, ja että myös vauva tulee ”kuulluksi” vaikka ei vielä osaa huutoa sanoiksi pukea. Kaikki me tarvitsemme siis läheisyyttä, turvaa, tukea ja lohduttavaa syliä. Keinoja on monia ❤

Yhteenvetona ajattelen, että on hyvä, että turvallisuustekijät otetaan huomioon enkä usko, että kaikille sopii perhepeti! Ehdottomasti haluan kokemukseni kautta tuoda esiin perhepedin plussat esiin ja nimenomaan sen luonnollisuuden, oikein tehtynä turvallisuuden, ja äidin ja lapsen läheisyyden & symbioosin puolin ja toisin! Psykologiaa esiin nostaen turvallisuuden tunteen ja tarpeisiin vastaamisen merkityksen. Kokemukseni mukaan äidit jotka ovat ’parempien yöunien toivossa’ valitsevat usein unikoulun ja vauvalle oman sängyn – äidit ketkä nukkuvat lapsensa kanssa haluavat vastata lapsen turvallisuuden tarpeeseen – ja yhdessä nukkuminen lisää kiintymyssuhteen kehittymistä. Kun tämä turvallisesti toteutetaan, niin se on maailman luonnollisinta ja kauneinta.

IMG_7700

IMG_7872

IMG_7830

P.s. Googlesta löytyy mielenkiintoinen tutkimus, jonne sain vinkin:
pdf Why babies should never sleep alone:A review of the co-sleeping controversy in relation to SIDS, bedsharing and breastfeeding James J. McKenna and Thomas McDade”>https://cosleeping.nd.edu/assets/31970/mckenna_why_babies_should_n.pdf”>pdf Why babies should never sleep alone:A review of the co-sleeping controversy in relation to SIDS, bedsharing and breastfeeding James J. McKenna and Thomas McDade

Sweet Dreams! ❤

IMG_7662

Yhteenvetona
+ Äidin paremmat yöunet/jaksaminen (tiheä yöheräily, vieressä nukkuminen antaa levon mahdollisuuden imettäessä)
+ Vauvan paremmat yöunet (läheisyys ja vauvan tarpeisiin vastaaminen läheisyydellä)
+ Maidontuotannon ylläpito (vauva tilaa maitoa tarpeisiinsa) Edesauttaa imetystä
+ Vauvan ja vanhemman hengitys rytmittyy yhteen (kun nukkuu samassa huoneessa)
+ Lisää äidin ja vauvan symbioosia ja kiintymyssuhdetta (oman kokemuksen perusteella)

Mitä plussia tai miinuksia olet itse kokenut? Olisi kiva lukea myös pulloruokitun vauvan kokemuksia perhepedissä. Kaikkihan eivät voi valita imettämistä, mutta oletko silti valinnut perhepedin? Miksi?

Kirjoitukseni kuvat herättivät paljon ihania muistoja vauva-ajasta. Mikä symbioosi kehittyikään! Päivän lepohetket olivat usein vierihoitoa sohvalla (vauva nukkui ihoa vasten) ja minä lepäilin. Joskus sängyllä asetin vauvan päälleni nukkumaan masullaan ja lepäsin itse samalla. Nukkuessani vauva oli aina vieressäni niin, että makasin kyljellään jalat koukussa. Joskus nukuin selällään vieressä, vauva unipussissa vieressä. Nykyään (1v 1kk) nukutaan usein myös nenä nenää vasten ja pikkuneidin kädet olkavarteni ympärillä. Se on vaan niiiiiiin ihanaa!!!

perhepeti

Mainokset

Tietoja SPORTMAMA Ansku

Fysioterapeutti, kahden lapsen äiti, yrittäjä, tanssin-ja liikunnanohjaaja. Tule mukaan www.sportmama.fi
Kategoria(t): Raskausaika Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s