SPORTMAMA: Jatko-osa 2 Vauvan liikunta ja motoriikka

Kuva

Kuva

LIIKUNTA JA MOTORIIKKA ( 0-12kk )

Liikkumalla vauva tutustuu itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöön! Vauvan liikunnallista (motorista kehitystä) voidaan tukea päivittäin hoitorutiineissa. Liikkumistaitojen omaksuminen vaikuttaa psyykkisten ja sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Ensimmäisen vuoden aikana vauva kehittyy siis nopeimmin!

Elämykset päivittäin tapahtuvien rutiinien yhteydessä antavat lapselle aisti- ja liikekokemuksia. Kosketusaistimuksia voi antaa jo varhain vauvalle päivittäistoimintojen yhteydessä kosketuksen ja leikin keinoin! Ensimmäisen vuoden aikana yksi tärkeimmistä tehtävistä on asentokontrollin hallinta. Liikekontrolli kehittyy ja lapsi reagoi tasapainon muutoksiin.

Mitä on motorinen kehitys?

Motorinen kehitys on seurausta hermoston kypsymisestä ja asioiden oppimisesta. Motorinen oppiminen on kokemuksia ja harjoittelua, jonka seurauksena tapahtuu muutoksia motoriseen toimintaan. Motorinen kontrolli on hienosäädön prosessoitumista, jolloin tahdonalaiset liikkeet onnistuvat.

0-12kk

Ensimmäisen vuoden aikana tapahtuu!
Esimerkkinä:
kääntyminen 4 – 5 kk
ryömiminen 5 – 7 kk
istuminen 6 – 7 kk
konttaaminen 8 – 10 kk
tukea vasten seisominen 9 – 10 kk
itsenäinen seisominen 12 – 13 kk
kävely 14 – 18 kk. (Huom. suuntaa antava!)

Kehittyminen etenee pään ja ylävartalon kautta. Asioiden ja esineiden tavoittelu ja käsien käytön opettelu liittyy asentokontrollin kehitykseen. Kosketusaistin havaintotoiminnot kehittyvät, kun vauva tunnustelee esinettä käsillään. Istuma-asento kehittyy, kun ylävartalon liikkeitä ja asentoa hallitaan.

Meillä neiti oppi kääntymään 4,5kk ikäisenä ja ryömimistä harjoitellaan lähinnä navan ympäri sekä taaksepäin hivuttaen käsillä nyt 6kk iässä! Neiti on aina pyrkinyt ylös istumaan (ei ole viihtynyt makuulla kun ei näe!) mutta ei istu vielä. Odotellaan vielä syöttötuoliin istuttamista, kunhan selkä suoristuu ja vahvistuu. Tähän paras treeni on mahallaan olo lattialla! Nykyään neiti viihtyy mahallaan.  Ja yöllä on alkanut nukkumaan myös masullaan ❤

Vuorovaikutus alkaa äidin kohdussa

Kuva

Kuva

Hyvä vuorovaikutus sekä ympäristö yhdessä auttaa oppimaan liikkumaan, käyttämään käsiä ja aistimaan. Varhainen vuorovaikutus on tärkeää – se ohjaa vauvan aivojen ja psyyken kehittymistä, säätelee vauvan tunne-elämää ja käyttäytymistä, tukee sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, ja se luo perusturvallisuuden. Pohjarakenteet kielelle, motoriikalle ja ihmissuhteille perustuvat ensimmäiseen vuoteen.

Varhainen vuorovaikutus alkaa kohdussa äidin ja vauvan vuorovaikutuksena. Vauva kuulee ja tuntee äitinsä sydämen sykkeen sekä tuntee äidin hengityksen rytmin. Sykkeen ja hengityksen rytmit vaihtelevat valveilla olon, aktiviteetin, tunnetilojen ja nukkumisen mukaan. Vauva kuulee puhetta ja äidin liikkuessa vauvakin mukailee äidin liikkeitä. Vauva tuntee siis ihollaan äidin liikkeitä, tuntee äidin sydämen sykkeen, verenkierron, kävelyn ja hereillä olon sekä unirytmin.

Masuvauva aistii äidin liikkeitä sikiöveden aaltoilun kautta ja hän erottaa äidin äänen. Vauva tunnistaa lämpötilojen vaihteluita ja aistii valoa – näkee myös unia. Vuorovaikutuksen pohjalta masuvauva tuntee tuttuja makuja, hajuja, kosketuksia, ääniä, liikkeitä ja rytmejä kohdun ulkopuolelle tullessaan.

Vastasyntyneen ensimmäisillä viikoilla syli on vanhemman perustehtävä. Se tarjoaa turvan.
Vauvoilla on biologisia eroja temperamentissa. Eroja mm. reagointiherkkyydessä, nopeasti tai hitaasti, ja -sävyssä, positiivinen tai negatiivinen. Perusluonne kantautuu perimästä ja on ympäristön ohjaamaa. Tempperamentista tulen kirjoittamaan myöhemmin!

Meillä neiti on osoittanut tempperamenttia pienestä pitäen! Hän on herkkäsieluinen, syliä ja hellyyttä rakastava, joka kyllästyy nopeasti ja kaipaa paljon virikkeitä. Siksi laulan, tanssin, ja touhuan paljon neidin kanssa pienestä pitäen. Neiti on usein tyytyväinen äidin sylissä, josta on turvallista seurata muuta maailmaa!

 

Vauva kyljelleen

Vauvan kommunikoi kosketuksen kautta. Vauvan käsittelyohjeet tukevat lihastoiminnan hallintaa sekä ennaltaehkäisee kehityksen viivästymistä. Vauvan liikunnallista kehitystä tuetaan tuntoaistin ja liikkeen kautta! Toiminta ohjaa kehitystä arkipäivän tilanteissa: nukuttamisessa, nostamisessa – laskemisessa, kantamisessa, syöttämisessä, pesemisessä, pukemisessa, leikki- ja seurusteluasennoissa. Kyljellä oleminen tukee vauvan asennon symmetrian kehittymistä, keskilinjan hahmottamista, fysiologista koukkuasentoa sekä silmä-käsi ja suu-käsiyhteistoimintaa.

Vauvaa voi tukea olemaan kyljellä virikkeillä. Virikkeet kannattaa asettaa alaviistoon vauvan kasvoista, jotta pään asento säilyy rentona. Aseta lelu etäisyydelle, johon on mahdollisuus yltää.Vauvan päänhallinnan kehittymistä ja liikemallien oppimista voi edistää nostamalla vauvaa kyljen kautta! Silloin hän jaksaa itse kannatella päätä sivusuunnassa.

Hienomotoriikan kehitys käsissä alkaa, kun vastasyntyneen tarttumisheijaste on hävinnyt. Käsien käyttö edellyttää myös kehittynyttä silmä-käsikoordinaatiota. Kehitys tapahtuu yleensä näin: ensin leikitään omilla käsillä ja viedään niitä suuhun, opitaan tarttumaan ja viemään esineitä suuhun, vaihdetaan esineitä kädestä toiseen, opitaan käyttämään lusikkaa ja siitä edelleen kehitytään käden hienomotoriikassa.

Vauvan kantaminen

Vauvaa tulisi kantaa monipuolisesti. Silloin vauva saa kokemuksia erilaisista asennoista ja kantajan ergonomia paranee. Asennon tulee olla rento kippura tai kylkiasento, jolloin lantio rentoutuu. Kun lantio on rento ja alaselkä pyöreä, voivat vauvan mahdolliset vatsakivut helpottua. Lasta tulisi kantaa molemmilla puolilla yhtä paljon, jotta pään ja ylävartalon hallinta kehittyvät symmetrisesti. Kylkiasento aktivoi vauvan pään hallintaa.
Oleellisin liikemalli on kääntyminen molemmille kyljille. Kääntyminen on vauvan liikkumisen ensitaito, ja on edellytys sille, että lapsi oppii ryömimään, konttaamaan ja kävelemään. Kun vauva hallitsee päätään hyvin pystyssä – suositellaan pukemista ja vaipanvaihtoa sylissä polvien päällä.
Kannattaa pitää vauvaa paljon lattialla, jotta hän pääsee harjoittamaan selkä- ja vatsalihaksiaan sekä liikkumista. Vatsallaan olo on perusedellytys sille, että lapsi oppii hallitsemaan päätään ja tukeutumaan käsiinsä ja siihen voi totutella. Vatsamakuuasennon hallintavalmiudet kehittyvät, ja vauva tutkii ympäristöä katseella, painonsiirroilla ja myöhemmin liikkumalla kiinnostavan kohteen luokse. Vatsamakuuasentoa tulee harjoitella ensihetkistä alkaen! Ensin minuutti, sitten viisi, sitten 10… tarkkaile reagointia. Kyllä vauva kehittyy ”kun on sen aika” ja ilmoittaa, kun ei enää viihdy.

gantbaby

Vinkit vauvan käsittelyyn ja leikkeihin!

Vauvan kanssa yhteisiä leikkitilanteita voidaan toteuttaa päivittäisten arkitoimintojen yhteydessä mm. vaipanvaihdon, pesemisen, rasvaamisen ja pukemisen yhteydessä. On hyvä pitää leikkihetkiä, jossa on liikuntaa, havainnointia sekä vuorovaikutusta.

Esimerkkejä asento- ja käsittelytaitoihin:

  • Vauva asetetaan kyljelleen patjalle. On tärkeää antaa lapselle paljon kokemuksia kyljellään olosta.

kylki

(Kuvalähde; http://olotila.yle.fi/perhe/vanhemmuus/valta-omat-niska-ja-hartiakivut-seka-vauvan-masuvaivat-vinkkeja-vastasyntyneen-kant)

  • Nostaminen – laskeminen. Vauva nostetaan hoitopöydältä ylös. Pään hallinnan kehittämiseksi lasta olisi hyvä nostaa ja laskea molempien kylkien kautta.
  • Kantaminen, jossa kannetaan selinmakuulla/kyljellä/ vatsallaan. Eri asennot sylissä kehittävät vauvan symmetrisen keskilinjan löytymistä ja pään hallintaa. Vauvaa olisikin hyvä kantaa vasemmalla ja oikealla puolella, selinmakuulla, kyljellään sekä vatsamakuulla. Vauvan kädet ovat vapaana edessä ja selkä pyöreänä.

makuusyli kylkisyli

(Kuvalähde; http://olotila.yle.fi/perhe/vanhemmuus/valta-omat-niska-ja-hartiakivut-seka-vauvan-masuvaivat-vinkkeja-vastasyntyneen-kant)

  • Vauva nostetaan syliin selinmakuulle. Selinmakuulla kantaessasi pyöristä vauvan selkä ottamalla kiinni toisen jalan reiden ympäriltä ja vetämällä lonkka koukkuun. Vauvan kädet ovat vapaina vartalon edessä.

selka(Kuvalähde; http://olotila.yle.fi/perhe/vanhemmuus/valta-omat-niska-ja-hartiakivut-seka-vauvan-masuvaivat-vinkkeja-vastasyntyneen-kant)

  • Vauva vaihdetaan kylkimakuulla sylissä. Kylkimakuulla aseta oma kätesi vauvan alemman kainalon alta ja tartu ylempään reiteen. Näin vauvan selkä pyöristyy, eikä hän pääse tipahtamaan sylistäsi. Vaihda välillä kantopuolta!
  • Vauvaa kannetaan päinmakuulla.Tuo toinen kätesi vauvan jalkojen välistä vatsan alle ja tue toisella kädelläsi vauvaa rinnan alta niin, että vauvan kädet jäävät vapaiksi. Kun istut – voit pitää vauvaa päinmakuulla myös reiden päällä, niin että vauvan kädet asettuvat vartalon eteen. Vauva voi harjoitella päinmakuulla oloa.

makuupolvella(Kuvalähde; http://olotila.yle.fi/perhe/vanhemmuus/valta-omat-niska-ja-hartiakivut-seka-vauvan-masuvaivat-vinkkeja-vastasyntyneen-kant)

  • Vauvaa kannetaan kantoliinassa. Vauva kokee lämmön, sydämen sykkeen, kosketuksen, läheisyyden ja liikkeen. Kantoliinassa vauva on juttelu ja silittely etäisyydellä ja saa erilaisia liikekokemuksia. Kantoliina vai kantoreppu? Tätä voidaan pohtia myöhemmin vielä lisää ergonomian kannalta.

Kuva

  • Syöminen. Rinta- ja pullosyöttämisessä vauva olisi hyvä pitää puoli-istuvassa asennossa mahdollisimman lähellä. Pullosyöttämisessä muista vaihtaa vuorotellen syöttöpuolta. Syömisen välissä röyhtäytä vauva (nosta riittävän pitkälle hartioiden yli niin, että vauvan rintakehä tukeutuu hartiaasi). Vauvan kädet jäävät vartalon eteen. Tuo toinen jalka koukkuun vauvan vatsan alle – vatsa rentoutuu ja ilmakuplat pääsee liikkeelle.
  • Pukeminen ja riisuminen. Vauva hoitoalustalla, aseta vaippa vauvan alle.Vaipanvaihdossa vie käsi vauvan jalkojen välistä ja ota kiinni reidestä. Pyöristä vauvan selkää yhdestä jalasta viemällä hänen polveaan kohti rintakehää. Pue body vauvan päälle ja käännä vauvaa kyljeltä toiselle. Pukemisen yhteydessä ohjaa vauvaa kääntymään kyljelleen jalasta. Kyljeltä kyljelle kääntäessä saat puettua vauvan hyvin ja samalla vauva saa kokemuksen kääntymisestä. Hihaa pujottaessa voit ojennella vauvan käsiä suoriksi.
  • Seurustelu. Seurustelu onnistuu hyvin puoli-istuvassa asennossa, polvet koukussa, jolloin vauva asettuu hyvin reisien päälle. Tässä asennossa vauvan selkä on pyöreänä, peppu tuettuna vatsaa vasten ja pää keskiasennossa. Päinmakuulla oloa voitte harjoitella rinnan päällä. Istu puoli-istuvassa asennossa. Pidä vauva rinnan päällä ja tue alaselästä pepun alta.

Hyppykiikku ja kävelytuoli saattavat vahvistaa virheellisiä liikemalleja ja hidastaa kehitystä, joten huomioi nämä käytössä / ei siis liian pitkiä aikoja kerrallaan! Sama sitterin käytössä, lattia on paras harjoittelupaikka vahvistamaan lihaksia. Meidän tyttö ei vaan oikein selällään viihtynyt, kun ei näe. Sitteriä tuli siis käytettyä jonkin verran, koska viihtyi siinä pienen hetken itsekseen, kun puuhailin esimerkiksi aamupalaa. 

  • Vauva leikkii selin makuulla mobilen alla lattialla. Monipuoliset leikkimisasennot ovat tärkeitä vauvan motoriselle kehitykselle. Lasta kannattaa pitää paljon lattialla, jotta hän pääsee harjoittamaan selkä- ja vatsalihaksiaan sekä liikkumista. Lapsi leikkii kyljellään, lelu edessä. Kyljellään lapsi tekee ensimmäisiä tasapainoharjoituksiaan. Kyljellään pysyminen on ensimmäinen askel kohti kääntymistä. Asentoa voi alkuun tukea pepun takaa pyyherullalla.

Lapsi autetaan kääntymään jalasta vatsalleen.Vatsallaan oleminen on lapselle alkuun haasteellista, harjoittele päivittäin. Vatsallaan olo helpottuu, kun lapsi oppii tukeutumaan kyynärnojaan ja pään kannatus paranee. Jos lattialla oleminen on lapselle erityisen epämiellyttävää, voit tukea asentoa aluksi laittamalla esim. pyyherulla rintakehän alle poikittain. Voit aloittaa minuutista kerrallaan. Lasta ei kuitenkaan tule väkisin pitää asennossa.

  • Kääntyminen. Lapsi selinmakuulla lattialla ja lelu houkuttimena toisella puolella.Lapsi oppii kääntymään ensin selinmakuulta vatsalleen. Myöhemmin kääntyminen onnistuu myös vatsalta selinmakuulle. Lasta autetaan kääntymään selinmakuulta päinmakuulle jalasta. Pyöristä lapsen selkää viemällä hänen toista polveaan kohti rintakehää. Ohjaa lapsi kääntymään vatsalleen.
  • Ryömiminen. Lapsi päinmakuulla lattialla. Ryömimisen edellytys on, että lapsi oppii siirtämään painoaan puolelta toiselle. Tämä on tärkeää kehotietoisuuden ja yläraajojen koordinaation kehittymisen kannalta. Vatsallaan leikkiessään lapsi oppii tukeutumaan käsiinsä.

lexingtonnalle2

lexingtonnalle

Lapselle asetetaan lelu eteen. Houkuttele lasta tukeutumaan käsiin lelujen avulla. Aseta lelut tarpeeksi kauas, jotta lapsi joutuu tavoittelemaan niitä. Tarjoa leluja myös eri suunnista. Lapsilla on lukuisia erilaisia tapoja ryömiä!

  • Kantaminen. Kanna lasta vaihtelevasti niin, että lapsen kädet jäävät vapaaksi ja hän joutuu itse kannattelemaan päätään ja ylävartaloaan.

Liikuntaleikit yli 6 kk ikäisille

”Palloleikit” Pallot ovat hauskoja leluja vauvoille. Voit harjoitella yhdessä potkuja sekä pallon poimimista käsillä.

”Palikkaleikit” Anna lapsesi leikkiä erikokoisilla ja värisillä palikoilla. Se kehittää silmän ja käden yhteistyötä.

”Vesihanaleikit” Anna lapsesi polskuttaa vettä jaloillaan lavuaarissa, sylissä kannatellen. Varmista, että vesi on oikean lämpöistä.

”Piiloleikit” Toinen vanhemmista menee piiloon ja toinen etsii yhdessä vauvan kanssa. Kannattele sylissä eri asennoissa! Ja anna tutkia myös päinmakuulta esimerkiksi sängyn alta.

Meillä rakastetaan palloleikkejä! Se on neidin ja isin lempilaji. Ja neiti osaa potkia palloa jo hienosti! Toinen suosikki on tanssiminen. Se on äidin ja neidin laji 🙂

Liikuntaleikit yli 8 kk ikäisille

”Kävelyharjoittelu” Työntökärry on oiva apuväline kävelyn opettelussa. Mikäli työntökärry liikkuu liian vauhdikkaasti voi kyytiin laittaa jotain painavaa, mikä hidastaa vauhtia. Houkuttele lasta leikkimään eri tasoilla esimerkiksi sohvan tai pöydän reunalla seisten tai polvillaan. Asettele leluja niin, että lapsi joutuu kurkottelemaan tai liikkumaan saadakseen haluamansa. Tämä kehittää lapsen tasapainoa sekä valmiuksia ensiaskeliin.

”Syliin nouseminen”Kun lapsi haluaa kiivetä syliisi tai mennä takaisin lattialle, auta häntä mahdollisimman vähän. Ota kiinni vasta kun turvallisuuden takia tarvitsee. Sama kun lapsi kiipeää tuolille, tue ja turvaa, anna harjoitella!

”Keinuminen”Keinuminen edistää lapsen motorista kehitystä kaikin puolin. Anna vauhtia, keinuta ja pyöritä kaikkiin suuntiin.

Työntökärry tulee varmasti olemaan hyvä kävelyn apuväline, sitten kun sen aika on!

Blogikirjoitukseni lähteenä käytin opinnäytetyötä ”Ensihymystä kuperkeikkaan” – ja jos haluat lukea lisää aiheesta, niin se löytyy täältä.

Lähde: Sini Ahola, Virpi Vähäkangas: Ensihymystä kuperkeikkaan – vauvan ensimmäisen vuoden motorista kehitystä edistävä käsittelyohje. Fysioterapian koulutusohjelma, Laurea ammattikorkeakoulun opinnäytetyö 2012.

Kuulumisia

Meillä on ollut yhtä juhlaa. Neidin serkun 1v syntymäpäivät, neidin serkkujen 2v synttärit, tulossa vielä yhden serkun 5v syntymäpäivät. On myös ollut hiukan sairastelua. Minulla oli päivän kestävä vatsatauti ja neidillä viikon nuha. Nenäfriidaa neiti oppi vihaamaan toden teolla. Kätevä kapistus ja suosittelen hankkimaan apteekista, saa tukkoisesta nenästä räkää helposti pois! Osta myös suolaliuostippoja nuhanenälle. Myös sängynpäätyä kohottamalla helpottaa hengittämistä nukkuessa.

nenafriida

(Kuvalähde: Apteekkituote.fi)

Hauskoja hetkiä vauvan kanssa ! 

Toivottaa, Sportmama www.sportmama.fi

sportmama_logo_turquoise_2-1

 

Mainokset

Tietoja SPORTMAMA Ansku

Fysioterapeutti, kahden lapsen äiti, yrittäjä, tanssin-ja liikunnanohjaaja. Tule mukaan www.sportmama.fi
Kategoria(t): Raskausaika. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s